Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Ajanvaraus

Varaa aikasi vastaanotolle!

Anatomian opetus

Täältä löydät tiedot tulevista kursseista!

 


Artikkelit

Lue kirjoituksia terveydestä!

 

 

Hengittämällä terveeksi?

Lisätty 12.04.2015

Pallea on merkittävin hengityslihasPallea on merkittävin hengityslihas

Tämä artikkeli kertoo hengityksestä. Törmään aiheeseen säännöllisesti praktiikallani. Lähden siitä usein liikkeelle hoidoissani erityisesti kroonisista vaivoista kärsivien potilaiden kanssa

Hengitys, kehon aineenvaihdunta ja stressi ovat hyvin läheisessä vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Lukemalla tämän artikkelin ymmärrät hieman paremmin miten!

Hengitys, kehon aineenvaihdunta ja stressi ovat läheisessä vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Tunteet kuten stressi ja ahdistus, ilmenevät paitsi henkisessä voinnissa, myös fyysisessä olotilassa. Pallea on yksi ensimmäisistä tunteisiin reagoivista lihaksista. Se on merkittävin hengityslihaksemme. Sen toiminta muuttuu aina sen mukaan, naurammeko, itkemmekö vai stressaammeko asioista. 

Hengitys yhdistää toisiinsa psyykkisen ja fyysisen olotilan

Tarkkailemalla hengitystä eri tilanteissa voi oppia tiedostamaan oman tilansa paremmin. Mieli saattaa tulkita vallitsevaa hetkeä eri tavalla kuin keho. Mielen tasolla voimme tulkita olevamme aktiivisia ja tuotteliaita, mutta kehon tasolla jännittyneitä. Hengitys saattaa olla pinnallista tai puutteellista, kehossa vallitsee supistunut tila. Tietty stressin määrä voi olla hyvä asia, jotta tehtävät tulevat tehdyksi, mutta kroonistuessaan tila alkaa vaikuttaa kehon hyvinvointiin. 

 Koska hengitys on tärkeässä roolissa fyysisten toimintojen ylläpitäjänä, sitä säädellään monien kehon järjestelmien kautta. Vaikka menettäisimme tajunnan, hengitys jatkuu pitäen elintoimintoja yllä. Tästä pitää huolen aivojen syvässä osassa ydinjatkeessa sijaitseva hengityskeskus, johon tulee sekä kemiallisia että hermostollisia viestejä kehosta, ulos- ja sisäänhengitystarpeesta. 

 Autonominen hermosto vaikuttaa hengitystiheyteen. Esimerkiksi kun kudokset tarvitsevat enemmän happea lihastyön kasvaessa, hermosto lähettää viestin hengityskeskukseen tihentääkseen hengitystä. Kolmantena keinona voimme säädellä hengitystä tahdonalaisesti hengityslihasten avulla, joista merkittävin on pallea. Nämä kolme järjestelmää pitävät huolen siitä, että hengitys kulkee joka tilanteessa, mutta vaikuttavat niin tietoisella kuin tiedostamattomallakin tasolla siihen, minkä laatuista hengitys on.

Voimme vaikuttaa hengitykseemme tahdonalaisesti hengityslihasten kautta. Merkittävin näistä on pallea. Kuten mainittu, pallea reagoi stressiin ja erilaisiin tunteisiin jännittymällä. Tunteet voivat siis vaikuttaa pallean toimintaan. Jos olemme tietoisia hengityksestämme, voimme myös vaikuttaa tunteisiimme. Kehotietoisuuden kautta voimme oppia tuntemaan jännityksen ja rentouden hengityksessä. 

Pallea on ohut lihas, joka jakaa kehon kahtia. Sen yläpuolella sijaitsevat rintakehä, keuhkot sekä sydän ja alapuolella vatsaontelo ja ruoansulatuselimet. Pallea kulkee rintalastan alaosasta alimpien kylkiluiden sisäpuolella taakse, jossa se kiinnittyy selkärangan etupuolelle. Pallea on uloshengityksen päätteeksi kupolimainen. Sisään hengityksen aikana se painuu alas. Pallean liikkeestä johtuen vatsan alue kohoaa sisäänhengityksen aikana ja rentoutuu ulos hengittäessä.

Pallean liike saa aikaan paineen vaihtelua rinta- ja vatsaontelon välillä. Kun hengitämme sisään, vatsaontelon paine kasvaa ja rintaontelon paine vähenee. Tämän liikkeen myötä rintaonteloon virtaa verta ja ilmaa. Tätä kautta happi pääsee verenkiertoon. Uloshengityksellä paineen vaihtelu on päinvastainen. Hiilidioksidi ja muut kaasumuotoiset aineenvaihduntatuotteet pääsevät pois elimistöstä. Keuhkotuuletus säätelee munuaisten ohella myös elimistön pH-tasapainoa.

Paineen vaihtelu vatsaontelossa auttaa nestekierron eli veren ja lymfan liikettä sisäelinten hiussuonissa.  Pallean edestakainen liike hieroo sisäelimiä ja auttaa aineenvaihdunnassa sekä keuhkoissa että vatsan sisäelimissä. 

Pallea on myös koko kehon lymfakierron pumppu. Lymfa on verenkierron ohella toimiva kehon immuunipuolustuksesta vastaava nestejärjestelmä. Lymfakierrolla ei ole varsinaista pumppua, kuten sydän on verenkierrolle. Siksi lymfakierto on enemmän riippuvainen kehon liikkeestä, eli lihasten aktivaation ja rentoutumisen aiheuttamasta paineenvaihtelusta, sekä etenkin pallean liikkeestä. Pallean tuottama paineenvaihtelu vilkastuttaa lymfakiertoa ja avustaa lymfanesteen liikettä ylös jaloista. Mekanismin kautta hengitys vaikuttaa siis koko kehon nestekiertoon ja auttaa sitä kautta kehon puolustuksessa ja tulehdusten parantumisessa. 

Miten voit itse vaikuttaa hengitykseen ja sitä kautta terveyteen?

Helppo hengitysharjoitus, jolla saat yhteyden palleaan: Koeta tuntea pallean liike. Katso ensin kirjoituksen liitteenä olevaa kuvaa. Laita silmät kiinni ja aseta kädet kylkikaarille rintojen alapuolelle ja visualisoi pallea liikkumassa hengityksen tahtiin. Tunnustele käsillä, kuinka kylkikaaret liikkuvat. Sisäänhengityksellä pallea liikkuu alaspäin ja pullistaa kylkiä ja vatsaa ulos. Uloshengityksellä pallea rentoutuu ja nousee ylöspäin kupolimaiseen muotoon. Älä muuta hengitystäsi, vaan tarkkaile sen luonnollista rytmiä. Kokeile sitten myös kyljistä alimpien kylkiluiden kohdalta. Tuntuuko hengitysliike joka puolella rintakehää? 

Kokeile vielä selän puolelta alimpien kylkiluiden kohdalta. Saatko yhteyden pallean takaosaan joka kiinnittyy selkärangan etupuolelle? Syvään hengittäessä myös selässä on mahdollista tuntea hengitysliike. Tämä avaa selkärankaa ja kylkiluiden niveliä selkärangassa. 

Tällä yksinkertaisella harjoituksella voit lisätä kehotietoisuuttasi ja huomata, missä tilanteissa pallea jännittyy. Keskittämällä huomion palleaan ja tietoisesti rentouttamalla sitä, voit myös rentouttaa mielen ja antaa itsellesi lisää tilaa hengittää.

 Jos kiinnostuit kehotietoisuusharjoituksista, voit ilmoittautua postituslistalleni saadaksesi tietoa tulevista anatomialuennoista. Käyn luennoilla teorian lisäksi läpi anatomiaa käytännön tasolla erilaisten harjoitusten kautta.

 

Hyvässä hengessä,

Jutta