Keväällä 2020 heräsin eräänä aamuna niskakipuisena. Oire ei ole minulle tyypillinen, joten kokemuksesta inspiroituneena päätin tehdä videon aiheesta. Mistä niskakipu johtuu ja mitä osteopaatti ajattelee asiasta?
Samankaltaista päättelyä voidaan käyttää muihinkin kehonosiin. Osa videon ja kirjoituksen ajatusta on esitellä mistä osteopaatin ammattiosaaminen koostuu ja mitä kaikkea pinnan alla on. Päättely- ja poissulkemisprosessi ei avaudu samalla tavoin vastaanottotilanteessa, koska asiakkaan kannalta ei ole relevanttia avata kaikkia mahdollisia vaikuttavia tekijöitä vaan päätellä juuri asiakkaan kannalta merkittävät yksilölliset tekijät. Prosessin aikana päästään yleensä johonkin hypoteesiin, hoito ja jatko suunnitellaan sen mukaisesti.
Herättikö aihe ajatuksia tai kysymyksiä? Tai tuliko sinulle mieleen jotain mistä haluaisit kuulla lisää? Parhaiten saat minuun yhteyden sähköpostilla 🙂
Videon sisällysluettelo:
- 00:00 tervehdys ja knoppi karanteeni-sanan (quaranta giorni) alkuperästä
- 02:20 akuutti niskakipu – oirekuvan esittely
- 04:05 osteopaattinen haastattelu ja tutkiminen
- 05:05 akuutin ja kroonisen kivun ero
- 06:20 lihasperäiset oireet
- 06:44 fasettinivelperäiset oireet
- 07:20 hermoperäiset oireet
- 09:10 kaularangan kulumamuutokset
- 10:55 pitkät selkälihakset (m. erector spinae) kaularangan alueella
- 12:00 nikamaliikerajoitusten ja lihasten yhteydet
- 12:50 niska kompensatorisena alueena
- 13:30 kylkiluun kannattajalihakset (mm. scaleni) ja niiden triggerpistesäteily
- 14:40 miten hengityksen toiminnallinen anatomia voi aiheuttaa niskaoireita
- 15:07 päännyökkääjälihas (m. sternocleidomastoideus) ja pään eteenpäintyöntyminen
- 16:05 epäkäslihas (m. trapezius) ja lapaluun kohottajalihas (m. levator scapulae) ja lavanhallinta
- 17:10 osteopaattinen tutkimus ja hoito
- 20:50 heijastekivut sisäelimistöstä, pallean hermotus (n. phrenicus)
- 22:00 keuhkopussin kiinnitys (pleura)
- 23:30 liikekontrollihäiriöt, jotka voivat vaikuttaa niskaan
- 24:40 loppusanat
Kuten videon sisällöstä huomaa, niskakipu voi johtua monesta eri syystä. Tämä tekee osteopaatin työstä sekä haastavaa että mielenkiintoista. Haastattelu on erittäin tärkeä osa prosessia ja mahdollisia kivun syitä voidaan kartoittaa jo aika pitkälle perusteellisen haastattelun avulla.
Käsin ja näköhavaintojen kautta tutkiminen on aina enemmän tai vähemmän suurpiirteistä, mutta se on nopeaa, kustannustehokasta ja auttaa myös asiakasta tuntemaan tarkemmin tilannetta. Missä liikkeissä on mahdollista puolieroa tai oireita? Hyvä ja selkeä tilanteen kartoitus sekä käsin tehtävä liikkuvuuden tutkimus auttaa myös vertaamaan tuntemuksia ennen tai jälkeen hoidon.
Sekä liike että kosketus ovat molemmat tehokkaita kivunlievityskeinoja. 1.) 2.) Ammattitaitoa on liikkeen ja manuaaliterapian annostelu, laatu ja tarkkuus. Jos esimerkiksi lihas on jännittynyt, toisinaan venyttely voi viedä tilannetta vain huonompaan suuntaan ja provosoida kivun tuntemusta. Sama voi tapahtua manuaaliterapian seurauksena. Jos kyseessä on esimerkiksi pitkittynyt CRPS-tyyppinen kipu, kipualueen suora kosketushoito voi viedä joissain tapauksissa tilannetta jopa huonompaan suuntaan. Tämän takia on tärkeää että hoitajalla on riittävä pohjakoulutus ja teoriatieto, jolla pyrkiä kartoittamaan syitä ja kipumekanismeja oireen takana.
Niska kompensoi liikettä ja liikkumattomuutta monesta suunnasta
Kuten jo videolla mainittiinkin, mielenkiintoisen niskasta ja kaularangasta tekee sen toiminnallinen kompensointi alempaa kehosta. Aina jaloista saakka. Sen takia joissain tapauksissa on tärkeää kartoittaa koko keho vaikka oire olisi niskassa. Yleensä oiretta saadaan helpotettua manuaaliterapialla, mutta vielä mielenkiintoisempaa olisi saada estettyä sen uusiutuminen. Tätä ajatellen koko kehon toiminnan kartoitus on hyödyllistä. Jos esimerkiksi toisen jalan normaali toiminta on häiriintynyttä tavalla, joka vaikuttaa vaikkapa lantion kiertymiseen kävellessä, voi joka askel aiheuttaa lantion, selkärangan ja lopulta niskan toispuoleista toimintaa. Kaikilla meillä on epäsymmetrioita kehossa, eivätkä ne välttämättä aiheuta oireita, varsinkin jos epäsymmetriasta huolimatta pystymme liikkumaan tasapainoisesti suhteessa tavoitteisiin. Mutta mikäli emme syystä tai toisesta pysty rentoutumaan tai vaikkapa liikuttamaan niskaa tiettyyn suuntaan se saattaa altistaa kipua aiheuttaville lihasten ja sidekudosten jännittymisille. Myös kaularangasta tulevien hermojen tulee päästä liukumaan vapaasti ja jos niskan alueella on voimakasta toispuoleista jännitystä se saattaa häiritä myös hermojen toimintaa. Niskaperäisiksi epäillyistä hermo-oireista olen kirjoittanut asiakaskertomuksessani tarkemmin.
Jalkojen, lantion ja selkärangan kompensoinnin lisäksi lapaluiden toiminta on erityisen tärkeää niskan kannalta. Lapaluista kiinnittyy todella monia lihaksia kaularangan, hartioiden ja yläniskan alueelle. Mikäli lapaluun hallinnassa on puutteita, se voi aiheuttaa niskalihasten jännitystä jälleen kompensoinnin kautta. Esimerkiksi jos kättä ylösnostaessa lapaluuta ylöskiertävä etummainen sahalihas (m. serratus anterior) ei aktivoidu kunnolla, saatamme jännittää epäkäslihaksia suhteettoman paljon nostaessa käsiä. Epäkäslihas taas jännittyessään voi aiheuttaa niskakipua ja päänsärkyäkin. Kun etummainen sahalihas saadaan osallistumaan liikkeeseen, kuormitus epäkäslihakselta kevenee ja siitä johtuva niskakipu voi helpottaa.
Kallonpohjan lihakset eli niskarusetti
Kolmas mielenkiintoinen kompensaatio niskalle on silmät. Silmät ja yläniska ovat toiminnallisesti yhteydessä toisiinsa. Kallonpohjan lihaksia kutsutaan myös niskarusetiksi. Neljä pientä lihasta molemmin puolin kallonpohjaa huolehtivat kallonpohjan ojennus-, sivutaivutus- ja kiertoliikkeistä. Ne kiinnittyvät takaraivoon ja kahteen ylimpään kaularangan nikamaan, eli atlakseen (C1) ja aksikseen (C2).
Kallonpohjan lihakset ovat toiminnallisessa yhteydessä sekä silmän lihaksiin. Tämän voit todeta itsekin asettamalla sormet yläniskan lihaksille ja liikuttamalla silmiä oikealle ja vasemmalle. Yläniskan lihakset lähtevät kääntämään päätä näköhavainnon suuntaan ja aktivoituvat siitä johtuen. Esimerkiksi epäsopivat silmälasit saattavat aiheuttaa jännitystä yläniskassa. Tai jos silmien alueella on muutoin jännistystä, saattaa se heijastua myös yläniskaan. Silmien pitäisi liikkua kaikkiin ilmansuuntiin, kokeile miten omat silmäsi liikkuvat, kiristääkö jokin liikesuunnista?
Kallonpohjan lihasten jännitys voi aiheuttaa päänsärkyä joko lihasheijastekipuna, tai aiheuttamalla kallonpohjasta pään sivulle kulkevan takaraivohermon (n. occipitalis) pinteen.
Lihasten toiminnallista yhteyttä voi hyödyntää myös rentoutumisessa. Esimerkiksi kallonpohja voidaan rentouttaa silmänliikkeillä. Kallonpohjan rentouttaminen voi auttaa myös purentalihaksia rentoutumaan. Jännityspäänsäryn voi purkaa kallonpohjaa käsittelemällä. Näitä yhteyksiä hyödynnetään osteopaattisessa hoidossa ja itsehoitoharjoitteiden ohjaamisessa.
Punaiset liput
Punaiset liput ovat oireita, jotka on syytä tutkituttaa perusteellisemmin. Koska osteopaatti hoitaa ensisijaisesti tuki- ja liikuntaelinperäisiä oireita, tai lieviä toiminnallisia sisäelinoireita, kuten esimerkiksi ärtyvää suolta, on kaikki muihin systeemisiin patologioihin viittaava kipu tai oire punainen lippu, jolloin asiakas ohjataan lisätutkimuksiin.
Kehossa tuntuvat kivut eivät tosiaan aina ole tuki- ja liikuntaelinperäisiä vaikka ne siltä vaikuttavat. Yksi merkittävä punainen lippu on jos kipu ei muutu tai helpota levätessä ja erityisesti jos se jatkuu tai pahenee öisin ja pitää hereillä.
Yleiset punaiset liput, jotka vaativat aina lääkärin tutkimusta:
- selittämätön ja merkittävä painon putoaminen
- yökipu ja yöhikoilu, joka häiritsee unta
- jatkuva lievä kuumeilu tai kuumeen tunne
Muita punaisia lippuja liittyen niskakipuun:
- niskakipu ei helpotu levossa tai lepoasennoissa
- aiempi syöpähistoria
- pitkäaikainen kortikosteroidien käyttö, autoimmuunisairaudet
- konservatiivinen hoito (manuaali- / liiketerapia) ei auta 4-6 viikossa
- trauma- tai kaatumishistoria (piiskaniskuvamma, murtuma, osteoporoosi, kotiväkivalta, alkoholin liikakäyttö)
- todella jäykkä niska (infektio, vaskuliitti)
- nielaiseminen pahentaa oireita (kilpirauhasongelmat, tai erittäin harvinainen anteriorinen välilevyn pullistuma kaularangassa)
Selvitä oireidesi syy
Mikäli sinulla on niskakipua, etkä ole varma mistä se johtuu tai mitä asialle voisi tehdä, tervetuloa vastaanotolleni. Autan sinua mielelläni saamaan selkeyden oireisiisi sekä tuntemaan itsesi paremmin!
Mikäli ajanvarauskalenterissani ei ole ensikäyntejä saatavilla, suosittelen lämpimästi osaavia osteopaattikollegoitani, jotka löydät yhteistyökumppanit-sivulta.
Terveydeksi!
<3 Jutta
Lähteet:
DiGiovanna, Schiowitz, Dowling: An Osteopathic Approach to Diagnosis and Treatment. Lippincott Williams & Wilkins 2005.
Goodman, Snyder: Differential Diagnosis for Physical Therapists, Screening for Referral. Saunders, Elsevier 2007.
1.) Rio et al 2015: Isometric exercise induces analgesia and reduces inhibition in patellar tendinopathy
Tan et al 2022: Does aerobic exercise effect pain sensitisation in individuals with musculoskeletal pain? A systematic review
Vaegter et al 2021: Impaired exercise-induced hypoalgesia in individuals reporting an increase in low back pain during acute exercise
Vaegter et al 2020: Exercise-induced hypoalgesia after acute and regular exercise: experimental and clinical manifestations and possible mechanisms in individuals with and without pain
2.) Mancini et al 2014: Pain relief by touch: A quantitative approach
Mancini et al 2015: Touch inhibits subcortical and cortical nociceptive responses
Croy et al 2016: Interpersonal stroking touch is targeted to C tactile afferent activation
