Polvivaivat ovat yleisiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja, ja ne voivat johtua monista syistä. Tässä artikkelissa käyn läpi erilaisia polvivaivojen aiheuttajia. Kirjoitus on tarkoitettu mielenkiintoa herättäväksi ja yleistietoa lisääväksi luettavaksi. Mikäli polvesi on kipeä, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen ja varata vastaanottoaika.
Usein polviongelmia voidaan hoitaa kiinnittämällä huomio jalan lihasvoimaan ja linjaukseen. Vaikka kyseessä olisi rakenteellisesti vaurioitunut polvi, oikeanlainen liiketerapia voi helpottaa oireita. Seuraavassa tyypillisimpiä polvivaivojen aiheuttajia ja keinoja, joilla voidaan helpottaa oireita.
Polvilumpion alainen nivelrikko
Polvilumpion alainen nivelrikko tunnetaan myös nimellä chondromalacia patellae eli polvilumpion nivelruston pehmeneminen. Toinen termi vaivalle on dancer’s knee, eli tanssijan polvi, sillä vaivaa esiintyy erityisesti ammattitanssijoilla. Polvilumpion rustonpehmenemä tai nivelrikko oireilee kipuna keskellä polvea, erityisesti polvea koukistaessa, kun nivelpinnat hiertävät toisiaan. Myös pitkään istuminen ja portaiden kävely voivat pahentaa oireita. Tyypillisesti nivelpintojen kulumista ilmenee eniten lumpion ulkosyrjällä.
Nelipäisen reisilihaksen eli etureiden vahvistaminen voi helpottaa ja ennaltaehkäistä polvilumpion nivelrikkoa. Erityisesti neilipäisen reisilihaksen osa nimeltä sisempi reisilihas (m. vastus medialis) on merkittävässä roolissa polvilumpion tasapainon ja liikkeen kannalta. Sisempi reisilihas kiristää polvilumpion sisäsyrjän nivelsidettä, joka estää lumpiota vaeltamasta ulospäin eli lateraalisesti polvea koukistaessa. Tämä estää myös polvilumpion sijoiltaan menoa, mikä yleensä tapahtuu ulkosyrjälle, mikäli taipumusta siihen on.
Polvilumpiokivuista kärsiviltä löydetäänkin usein heikosti tai liian myöhään aktivoituva sisempi reisilihas sekä ulkoreiden leveän sidepeitteen (traktus iliotibialis) liikerajoitus.
Juoksijan polvi
Juoksijan polvi on polven ulkosyrjän kiputila, jota nimensä mukaan esiintyy erityisesti pitkän matkan juoksijoilla. Juoksijan polvi saattaa vaivata myös kovasti treenaavia pyöräilijöitä tai sellaisten lajien harrastajia, joissa tehdään kyykkyharjoituksia. Tila aiheutuu leveän sidepeitteen mikrorepeämistä ja sen aiheuttamasta kehonsisäisestä tulehduksesta. Yleensä oireilu alkaa ahkeran treenaamisen ja liian vähän palautumisen seurauksena, kuten rasitusvammat yleensäkin.
Leveä sidepeite on reiden ulkopuolella oleva sidekudoksinen rakenne, joka laskeutuu alas lantiosta polven yli (ks. kuva alla). Leveä sidepeite kiinnittyy alhaalta pohje- ja reisiluun päähän ulkopinnalle, ja yläpäästään kahteen eri lihakseen: isoon pakaralihaksen (m. gluteus maximus) ja leveän sidepeitteen jännittäjälihakseen (m. tensor fascia latae). Näiden kahden lihaksen jännitys yhdistettynä kovaan tärähtelevään liikuntaan voi kiristää leveän sidepeitteen niin kireäksi, että sen alapään kiinnityskohta pohje- ja reisiluun päässä alkaa repeillä ja tulehtua (inflammaatio).
Juoksijan polven oire on siis terävä kipu polven ulkosyrjällä erityisesti, kun polvea ojennetaan tai koukistetaan. Kipu pahenee yleensä juoksun aikana ja saattaa tuntua jomottaa jokaisella kantaiskulla, jolloin juoksusta tulee vaivalloista.
Juoksijan polven hoidossa on oleellista varmistaa, että keskimmäinen pakaralihas (m. gluteus medius) on riittävän vahva ja että lantio ei tee sivuttaista liikettä, kun jalan päälle varataan painoa. Lantion sivuttainen liike rasittaa ja kiristää leveään sidepeitteeseen kiinnittyviä lihaksia ja kiristää sidepeitettä. Myös sidepeitteeseen kiinnittyviä lihaksia, eli isoa pakaralihasta ja leveän sidepeitteen jännittäjälihasta kannattaa venytellä. Leveän sidepeitteen liikkuvuutta voi myös hoidattaa osteopaatin tai muun manuaaliterapeutin vastaanotolla.
Lihaskireydestä johtuva polvikipu
Lihaskireys, lihasten triggerpisteet ja niiden heijastekipualueet voivat aiheuttaa polvikipuja. Merkittävin polven alueelle kipua heijastava lihas on nelipäinen reisilihas (m. quadratus femoris), eli etureisi. Kuten mainitsin juttusarjan alussa, myös etureiden heikkous voi aiheuttaa polvikipua ja edesauttaa polvilumpion alaista nivelrikkoa.
Lihaskireyden aiheuttamaa heijastekipua voi siis ilmetä kauempanakin, kuin itse kireän lihaksen alueella. Polven alueelle kipua heijastavat lihakset ovat tosin pääosin reiden ja pohkeen lihaksia. Etureiden keskimmäiset lihakset säteilevät kipua polven keskiosaan, sisemmät lihakset sekä lähentäjät polven sisäpinnalle. Vastaavasti etureiden ulkosyrjän lihakset säteilevät kipua polven ulkopinnalle. Pohkeen ja takareiden lihakset voivat säteillä kipua polven taakse.
Lihasheijastekivun tunnistaa yleensä siitä, että kireää lihasta painaessa kipu heijastuu oirekohtaan. Heijasteita aiheuttavista lihaksista löytyy yleensä myös kipeitä pisteitä, joita kutsutaan triggerpisteiksi.
(Aiheesta on kirjoitettu kahden amerikkalaisen lääkärin toimesta hakuteos, josta olen ottanut myös kuvan tähän julkaisuun (Travell & Simons 1993: Myofascial pain and Dysfunction, The Triggerpoint Manual, Volume 2).)
Lihaskireydestä johtuvaa polvikipua voi hoitaa osteopaatilla tai muulla manuaaliterapian osaajalla, joka tuntee triggerpisteet ja niiden käsittelyn.
Nelipäisen reisilihakseen kuuluvan suoran reisilihaksen (m. rectus femoris) triggerpiste raksilla merkittynä ja sen säteilyalue väritettynä (Travell & Simons: Myofascial pain and Dysfunction, the Triggerpoint Manual, 1993).
Hermopinteet
Erityisesti etu- ja sisäreiden lihaksia hermottavat reisihermo (n. femoralis) ja peittyneen aukon hermo (n. obturatorius) voivat pinteisinä aiheuttaa säteilykipua polveen. Hermot laskeutuvat alas lanneselän nikamien L2-L4 välistä ja kulkevat nivusten ja lantiorenkaan läpi alas etu- ja sisäreiteen. Pinteitä hermoon voi aiheuttaa lannenikamien L2-4 välilevy- tai nikamaongelmat, lihaskiristys hermon kulkualueella tai sidekudoskiristys kuten arpikudos tai asentoon liittyvä kiristys nivusten ja lantionpohjan alueella. Myös kasvaimet voivat painaa hermoa.
Reisi- ja peittyneen aukon hermot kuuluvat ns. somaattisiin hermoihin, jotka säätelevät tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa. Somaattisissa hermoissa on tuntoaistista, eli sensorisista toiminnoista ja liikkeestä, eli motorisista toiminnoista vastaavia säikeitä. Säikeet ovat järjestyneet siten, että sensoriset säikeet ovat hermokimpun pinnalla ja motoriset säikeet niiden alla. Sen vuoksi hermopinteen, eli hermon puristuksesta johtuvan oireilun ensimmäiset oireet ovat yleensä tuntomuutoksia. Oireet alkavat puutumisena, pistelynä ja kipuna. Jos pinnettä ei hoideta, se voi alkaa aiheuttaa lihasheikkoutta ja lopulta lihasten surkastumista
Hermopinteet kannattaa yleisesti hoitaa mahdollisimman pian, sillä jos hermo on yli puoli vuotta pahasti pinteessä, se voi alkaa surkastua. Yleensä hermokipu on niin voimakasta, ettei sitä voisi sietääkään näin pitkään.
Osteopaatin vastaanotolla voidaan käydä läpi hermojen pinnekohdat, mikäli oireet viittaavat hermokipuun. Asentoon, arpikudokseen ja lihaskiristykseen tai lannerangan liikkuvuuteen liittyvät ongelmat ovat hoidettavissa käsin erilaisin tekniikoin. Jos lannerangassa taas on suuria röntgen- tai magneettikuvissa huomattuja muutoksia, hoidon vaikutus voi olla vain väliaikaisesti helpottavaa tai elämänlaatua parantavaa.
Polven nivelrikko ja rakenteelliset ongelmat
Polvi on yksi ihmisen suurimmista nivelistä. Se kantaa koko yläkehon painoa kävellessä ja juostessa. Polvi on altis kulumiselle ja erilaisille vaurioille. Tyypillisimpiä vaurioituvia tai kuluvia rakenteita ovat ristisiteet, kierukat ja sivusiteet sekä nivelpinnat niin polvinivelessä kuin polvilumpion alla. Yleensä vaurion aiheuttajana on onnettomuus, jossa polveen on kohdistunut äkillinen vääntö tai voima, joka on rikkonut rakenteet. Loukkaantuneeseen polveen voi myöhemmin tulla myös nivelrikko.
Polven nivelpinnat saavat ravintonsa samalla tavoin kuin muutkin nivelet, eli epäsuorasti alla olevasta luusta, nivelnesteestä ja nivelen ympärillä olevasta nivelkapselista. Nivelen rustopinnassa ei ole verisuonistoa, joten ruston ravinnonsaanti ja uudistuminen on hyvin hidasta. Kulumista voi lähinnä vain ennaltaehkäistä pitämällä huolen säännöllisestä liikunnasta, joka ei kuitenkaan saa olla liian voimakasta. Myös verisuonten toimintaa heikentäviä tapoja on syytä välttää. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakointi ja diabeteksen tai verenpainetaudin hoitamatta jättäminen.
Jos nivelrikko on jo diagnosoitu, sisäistä kipua pahentavaa tulehdusta voi hoitaa kiinnittämällä huomiota ruokavalioon ja stressitasoon. Nivelrikko ei siis välttämättä tarkoita sitä, että polvi on koko loppuelämän kipeä.
Vaurioituneen tai nivelrikkoisen polven hoidossa on hyvä ottaa elämäntapojen lisäksi huomioon polven liikkuvuus, mahdolliset arpikudoskiristykset, lihasten voima ja polven nestekierto. Pienillä vinkeillä rikkinäisestäkin polvesta voi saada ehjemmän.
Bakteeritulehdusten aiheuttamat polvikivut
Reaktiivinen artriitti on yleensä bakteeritulehduksen jälkeinen niveltulehdus, joka kipeyttää polven. Erityisesti suolistotulehdusten jälkiseurauksena tai virtsatieinfektioiden jälkeen syntyvä reaktiivinen artriitti on hoidettavissa, mikäli alkuperäinen bakteeritulehdus saadaan parannettua. Vain harvoissa tapauksissa oireesta tulee krooninen. Artriitti kehittyy helpommin henkilöille, joilla on siihen perinnöllinen alttius.
Jotkin bakteerit, kuten borrelioosi, tippuri ja stafylo- sekä streptokokit voivat aiheuttaa myös bakteeritulehduksen niveleen. Noin puolessa tapauksista tulehtuva nivel on polvinivel. Suorissa bakteeritulehduksissa oireet tulevat yleensä nopeasti ja ovat rajuja ja korkean kuumeen saattelemia. Tulehdus voi alkaa leikkauksesta tai borrelioosi- tai tippuritartunnasta.
Myös hoitamattomasta bakteeritulehduksesta voi levitä elimistöön niveltulehdusta aiheuttavaa bakteeria. Yleensä systeemiset tulehdukset iskevät isoihin niveliin, kuten polveen.
Jos polveen särkee, kannattaa siis tarkastaa myös hampaiden kunto.
Yhteenveto
Olen kirjoittanut erilaisista polvikivun aiheuttajista, jotka liittyvät pääasiassa anatomiaan. Syitä kivulle on monia. Yllä lueteltujen lisäksi polvikipu voi johtua myös esimerkiksi bursiitista eli limapussin tulehduksesta, nivelsiteiden tai nivelkapselin vaurioitumisesta tai pinteestä, Osgood-Slatterin-oireyhtymästä erityisesti nuorilla, hyppääjän polvesta eli etureiden jänteen tulehtumisesta, Bakerin kystasta ja sen tulehduksesta, fibromyalgiasta ja reumasta tai jalan virheellisestä linjauksesta erityisesti liikkuvilla ihmisillä. Aina varsinaista fyysistä syytä kivulle ei löydetä. Tällöin kivun syy voi löytyä psykofyysisistä seikoista ja kehopsykoterapiasta voi olla apua.
Polvivaiva kannattaa käydä aina tutkimassa ammattilaiselle. Parantuminen voi olla pienestä kiinni, jos löydetään oikea oireita aiheuttava kudos. Jos hoito kohdistetaan oikeassa vaiheessa oikeaan paikkaan, polvikipu voidaan saada poistumaan ja mahdolliset lisävauriot voidaan välttää.
Hymyin, Jutta
Lähteet:
Polvilumpion alainen nivelrikko / Chondromalacia Patellae / ”Tanssijan polvi”
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jor.20791/abstract
http://link.springer.com/article/10.1007/s00167-005-0631-z
http://www.jospt.org/doi/abs/10.2519/jospt.1996.23.2.104#.VdRUW7Ltmko
Juoksijan polvi
http://www.drpribut.com/sports/spitb.html
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2792799/
Lihaskireydestä johtuva polvikipu
Travell & Simons 1993: Myofascial pain and Dysfunction, The Triggerpoint Manual
Hermokivut
LM Ross, E Lamperti: 2006 – Thieme Atlas of Anatomy.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2682412/
Polven nivelrikko
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01081
Bakteerien aiheuttamat niveltulehdukset
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00589
http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo50317&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth
