”Hakeuduin Jutan vastaanotolle oikean käden peukalon ja etusormen jatkuvan puutumisen takia. Oireet pahenivat työskennellessä työpöydän äärellä. Lisäksi oikean lavan alla oli kipua ja jännitystä.
Oli niin helpottavaa, kun tunsin että vihdoin löysin oikean asiantuntijan vaivaani. Jutan vastaanotolla koin tulleeni heti kuulluksi enkä saanut samanlaista tuomioita kuin ortopedilta: ”Kirjoitan sinulle nyt muutaman sata kappaletta voimakasta särkylääkettä, koska niitä sinä tulet kuitenkin tarvitsemaan!”
Hoidossa lähdettiin liikkeelle minun kertomuksestani. Jutta kuunteli ja suunnitteli hoidot ja harjoitteet askel askeleelta etenemiseni mukaan. Koin koko ajan olevani itse perillä siitä mitä tehdään ja miksi.
Osansa oireista aiheutti kainalon arpikudos, joka oli kehittynyt rintasyöpäleikkauksen ja imusolmukkeiden poiston jälkeen. Leikkauksesta oli jo vuosia. En ollut koskaan saanut hoitoa arven kiristykseen, eikä siihen ollut apua lymfaterapiasta.
Manuaaliterapia oli yllättävän kevyttä – vähällä tekemisellä saatiin aikaan huomattavia tuloksia.
Kotiharjoitteet olivat sopivan lyhyitä – kukaan ei voi sanoa ettei ole aikaa tehdä kahden minuutin päivittäisiä harjoitteita, ja kuitenkin kahden minuutin päivittäinen harjoittelu auttoi edistymään.
Koko vartalon asentokin on oiennut, kun käden lisäksi hoidettiin ja harjoitettiin myös selkää ja lonkankoukistajia. Koen että liikekontrollin harjoittaminen on pitkän tähtäimen kehonhuoltoa, josta iloitsen istumatyöntekijänä ja tanssin harrastajana.”
-Päivi 60 v.
Päivin tapauskertomus osteopaatin näkökulmasta:
Päivi saapui vastaanotolle värttinähermon oireiden (n. radialis) kanssa, jotka provosoituivat neurodynaamisilla testeillä. Kaularangasta oli löydetty ahtaumia, joiden todennäköisesti ajateltiin olevan hermo-oireiden syy. Koska ahtauman kaltaisille kulumamuutoksille ei oikein voida mitään, ortopedi oli määrännyt kipulääkkeitä. On totta että kulumamuutokset eivät kaularangasta poistu tai parannu, mutta kuten tämäkin tapaus todistaa, se ei silti tarkoita sitä ettei oireille olisi tehtävissä mitään. Oireita voidaan hoitaa muillakin tavoilla kuin lääkkeellisellä kivunlievityksellä. Kulumamuutosten ja kivun huonosta korrelaatiosta on viime vuosina tullut myös enemmän ja enemmän laajemman otannan tutkimuksia. Kulumamuutoksia tulee iän myötä lähes kaikille, mutta se ei kaikissa tapauksissa tosiaan tarkoita sitä että joutuu kärsimään kivuista loppuelämänsä. Monet eivät koe kulumamuutoksista, kuten välilevyn pullistumista, rappeumista tai nikamansiirtymistä, minkäänlaisia oireita. 1.) Manuaali- ja liiketerapia on tehokasta hermojen toimintahäiriöissä, aiheesta löytyy suurempi katsaus koskien rannekanva oireyhtymää, eli keskihermon (n. medianus) pinnettä. 2.) Vaikka Päivin tapauksessa oli kyse värttinähermosta, voi siihen soveltaa laajemmin katsoen samoja hoito- ja mobilisointi periaatteita kuin esimerkiksi keskihermoon lukuunottamatta tarkkoja pinnepaikkoja.
Alkuhaastettelussa tuli ilmi myös oikean puolen rintasyöpäleikkaus, jota ei voinut jättää huomiotta, sillä käden hermot kulkevat solisluun alta kohti kainaloa, ja kiristykset kainalon sekä rintakehän faskioissa voivat vaikuttaa hermojen toimintaan. Hermon tulisi päästä liukumaan kudosten lomassa vapaasti, joten vähäiset, mutta jatkuvat jännitteet faskioissa voivat aiheuttaa pitkittyessään hermon toimintahäiriötä. 3.)
Ensimmäisessä tutkimuksessa hermo-oireet saatiin provosoitumaan niskan extensiolla (eli taaksetaivutuksella) sekä rintarangan rotaatiolla vasemmalle. Liikekontrollitesteissä havaittiin erityisesti niskan extensiokontrollin häiriötä. Lihaksista päännyökkääjälihas (m. sternocleidomastoideus), kylkiluunkannattajalihakset (m. scaleni) olivat molemmin puolin jännittyneet ja kaularangan liikkuvuus sivutaivutussuuntiin oli molemminpuolin rajoittunut.
Hoidossa lähdettiin liikkeelle mobilisoimalla rinta- ja kaularanka sekä kylkiluut. Erityisen selkeä liikerajoitus rangasta löytyi C4 tasolta. Verrattaen myös koko rintakehän oikea puoli ja pallea oikealta oli liikerajoittunut.
Hoidon jälkeen testattiin hermo-oiretta provosoineet liikkeet sujuivat oireetta. Kotiin annettiin harjoitteet neutraalissa asennossa niskan pituuden ja fleksiosuunnan (nyökkäysliike) vahvistamiseksi sekä kevyttä mobilisoivaa venyttelyä niskan sivuille.
Harjoitteisiin yhdistettiin silmän liikkeet, jotta saatiin niskan tiettyihin syviin lihaksiin parempi aktivaatio. Ajatuksena oli helpottaa ensin liikkuvuutta, jotta voitaisiin ottaa mukaan varsinaiset liikekontrolliharjoitukset.
Heti seuraavalla kerralla tuntemukset lavan alla olivat helpottaneet, mutta käden sähköttävä tunne ja puutumisoireet provosotuivat vielä tietyissä liikkeissä. Jatkettiin manuaaliterapian ja liikeharjoittelun yhdistelmää sekä otettiin mukaan myös kiinnikkeisen rintasyöpäleikkaus arven mobilisointi. Arpea mobilisoitin sekä vataanotolla että kotihoito-ohjein omatoimisesti.
Joka hoitokerralla oireet vähenivät ja liikekontrolli sekä liikelaajuus kasvoivat. Arven alueella oli ollut kipua ensimmäisten mobilisointi kertojen aikana, jotka hävisivät hoidon jatkuessa.
Kolmannella kerralla kun käden ja ylävartalon oireet olivat helpottaneet huomattavasti, otettiin mukaan myös lantion alueen harjoitteet, sillä puolierot lantion alueella voivat aiheuttaa kompensatorista jännitystä ylös niskan alueelle. Tutkimuksessa löytyikin oireeseen korreloiva puoliero ja liikerajoitus, johon otettiin harjoitteet niin että keho saataisiin pysyvämmin tasapainoon ja oireet poistumaan pidempiaikaisesti.
Kuudennella hoitokäynnillä Päivi ilmoitti että hermo-oire oli poistunut kokonaan ja sovittiin että käyntejä on tarpeen jatkaa vain jos oireet palaavat. Kaksi vuotta hoitojakson päättymisestä olin yhteydessä Päiviin kysyäkseni tilannetta ennen tämän tapauskertomuksen julkaisua ja hermo-oireet eivät olleet palanneet!
Koen vastaanotolla erittäin tärkeäksi sen että asiakas ymmärtää vaikuttavat tekijät oireiden takana. Tässäkin tapauksessa oli paljon tehtävissä sen sijaan että Päivi olisi ”tyytynyt kohtaloonsa” kokematta pystyvänsä itse vaikuttamaan oireisiinsa ja syönyt särkylääkkeitä. Tutkimus vastaanotolla vauhdittaa kuntoutumista, kun hoito ja liikkeet kohdistetaan oikeisiin paikkoihin. Ja kun kohdistus onnistuu, pienillä liikkeillä saadaan paljon aikaiseksi!
Lähteet
- Brikinji et al 2015: Systematic literature review of imaging features of spinal degeneration in asymptomatic populations
- Jiménez-del-Barrio et al 2022: The effectiveness of manual therapy on pain, physical function, and nerve conduction studies in carpal tunnel syndrome patients: a systematic review and meta-analysis
- Bordoni & Bordoni 2015: Reflections on osteopathic fascia treatment in the peripheral nervous system
Kuva: Gray´s anatomy plate 411
